Kuinka hakea Australian working holiday viisumia 2023?

Haluatko lähteä Australiaan vuodeksi working holiday viisumilla? 

Itseä jännitti viisumin hakeminen ihan älyttömästi, vaikka kyseessä oli todella yksinkertainen prosessi, kun on Suomen kansalainen. Tästä syystä haluan kuitenkin jakaa askel askeleelta, kuinka viisumin haku prosessi etenee. Nämä tiedot olen koonnut maaliskuussa 2023, mutta ajankohtaiset tiedot kannattaa tarkistaa Australian Immin kotisivuilta, ne löydät TÄÄLTÄ. 

Nämä ovat tärkeimmät tiedot viisumiin liittyen:

- Suomalaiset hakevat viisumia numero 417
- Hinta 510 Australian dollaria eli noin 330 euroa kurssista riippuen

- Ikäraja viisumille on 18-30-vuotta, mutta voit hakea viisumia siihen asti kunnes täytät 31-vuotta
- Olet lapseton ja löytyy puhdas rikosrekisteri

- Viisumin myöntämisen jälkeen on vuosi aikaa matkustaa Australiaan

- Viisumi on voimassa yhden vuoden, mikä alkaa siitä, kun ensimmäisen kerran saavut Australiaan

- Voit työskennellä samalla työnantajalla yhteensä 6 kuukauden verran

- Työskentelemällä 3 kuukautta erikseen määritellyissä töissä saat oikeuden hakea viisumia toiselle vuodelle

- Viisumia voi hakea vain kerran elämässä

Käydäänpäs sitten vaihe vaiheelta kuinka viisumin hakuprosessi etenee. Kaikki alkaa Immin sivuilta täältä. Kuvat saa klikkaamalla suuremmaksi.

Ensimmäiseksi haetaan viisumia.

Viisumin haku alkaa profiilin luonnilla Immin sivuille.

Täytetään omat henkilökohtaiset tiedot.

Valitaan käyttäjätunnus, salasana ja salaiset kysymykset, joiden avulla pystyt palauttamaan tunnuksen voimaan, jos unohdat salasanasi.

Vahvistusinfo, että profiilin luominen onnistui.

Lisää infotekstiä viisumin hakuun liittyen.

Vahvistetaan käyttöehdot, että ne on luettu.

Tämän jälkeen täytetään oma sijainti ja minkä vuoden viisumia hakee.

Täyttämisen jälkeen tulee lisävalikkoja näkyviin kuten oikeudellinen asema ja milloin aikoo saapua maahan. 

Täytetään omat ja passin tiedot.

Lisää tarkentavia kysymyksiä omista tiedoista.

Tietojen täyttämisen jälkeen annetut tiedot pitää tarkistaa ennen kuin pääsee eteenpäin.

Lisää kysymyksiä missä asuu, kotiosoitteesta ja yhteystiedoista.

Oletko valtuuttanut jonkun toisen henkilön hoitamaan asioitasi.

Ammatti ja koulutus

Kysymyksiä terveydestä.

Kysymyksiä taustasta.

Lisää kysymyksiä taustasta.

Kysymyksiä siitä, että ymmärtääkö working holiday viisumin ehdot.

Lisää kysymyksiä, että varmasti ymmärtää viisumin ehdot.

Ja vielä lisää kysymyksiä ehdoista.

Tämän jälkeen pitää liittää kuva passista ja omasta pankkitilistä. Itse otin puhelimella kuvan passista ja kuvakaappauksen nettipankin etusivulta.

Tämän jälkeen lähetetään hakemus eteenpäin.

Maksetaan viisumi haluamallaan tavalla. Itse maksoin luottokortilla.

Tämän jälkeen jäädään odottamaan vastausta. Vastaus saapuu myös sähköpostiin, mutta viisumin tilaa pystyy seuraamaan Immin sivuille kirjautumisen jälkeen.

Kaiken kaikkiaan viisumin täyttö on niin yksinkertainen prosessi, että itseä ihan naurattaa, että miksi sitä tuli jännitettyä etukäteen niin paljon. Kaikki uusi tietenkin jännittää, joten se kuuluu asiaan. Jos viisumin hakuun liittyen tulee mieleen kysymyksiä, niin heitä kommentilla niin autan sen verran kuin vain osaan ja pystyn! :)

Rokotukset kuntoon ennen reissuun lähtöä

Ennen reissuun lähtöä on luvassa pistoksien ottamista, kun pitää saada rokotukset kuntoon. Onneksi rokotukset on mahdollista saada kunnallisella puolella, kun rokotuksien hinta jo itsessään on kohtuullisen korkea, niin saa rokotukset niin halvalla kuin se on vain mahdollista.

Australiaan lähtöön ei mitään kovin isoja rokoteannoksia tarvita, mikäli on lapsena saanut kaikki kansalliseen rokotusohjelmaan sisältyvät rokotukset. Periaatteessa Australiaan lähtöä varten ei välttämättä tarvitsisi mitään ylimääräisiä rokotuksia ottaa. Ajantasainen rokotus suositus kannattaa toki aina tarkistaa rokote.fi. 

Aikaisempaa matkustuskokemusta löytyy Englannista, Kroatiasta, Sloveniasta, Itävallasta, Unkarista ja Kreikasta, mutta en silti aikaisemmin ole kunnostautunut hepatiittirokotuksien ottamisessa. Nyt sitten vihdoin ja viimein tulen ottamaan hepatiitti A + B -rokotteen, mihin ehdin Suomessa ottamaan kaksi ensimmäistä annosta ja kolmannen annoksen aion ottaa sitten Australiassa. Täyden rokotussuojan ottaminen kun edellyttää kolmen rokotteen ottamista 0kk, 1kk ja 6kk välein toisistaan. 

Japanin aivotulehdus rokotetta suositeltiin riskiarvion perusteella harkittavaksi. Todennäköisyys japanin aivotulehdukseen Australiassa on pieni, mutta kyseessä on hyttysten aiheuttama vakava virusinfektio. Jos olisin menossa pelkästään lomareissulle, niin en varmaankaan olisi päätynyt rokotetta ottamaan, koska hintaa löytyy. Yksityisellä puolella hinta oli noin 180€/rokote ja täyden suojan ottamiseen tarvitsee kaksi rokotetta. Myöhemmin pystyn kertomaan, että mikä tuli olemaan julkisella puolella rokotteen hinta.

Itse olen kuitenkin töiden perässä menossa maaseudulle ja siellä esiintyvyys on korkeampi. 

Ei siltikään välttämätön, mutta suositeltava. Japanin aivotulehdusta tavataan enemmän Aasiassa, ja se olikin suurin syy miksi päädyin rokotteen ottamaan. Tiedän, että haluan lähivuosina matkustaa myös Aasiassa, joten nyt on sitten sekin rokote otettuna. 

En myöskään halua, että joudun matkustamistani rajoittamaan vain sen takia, että pitää olla epävarma ja pelätä hyttysiä sen takia, että halusin säästää rahaa ja olla ottamatta rokotuksia. Yllä olevaan karttaan liittyvät tarkemmat tiedot löytyvät täältä. Ja tarkemmin asiaa päädyin tutkimaan Australian terveysviraston sivuilta, mistä löytää ajantasaiset linkit eri osavaltioiden rokotussuosituksiin.

Nyt pitää vain vielä muutama viikko odottaa ennen ensimmäisten rokotusten saamista, koska ensimmäiset vapaat rokotusajat löytyivät viikolle 17 ja tehosterokotuksen käyn ottamassa sitten 4 viikon kuluttua ensimmäisestä eli viikolla 21. Vähän kyllä alkaa jo jännittämään kun näitä käytännön asioita rupeaa oikeasti selvittelemään! 

Viisumi Australiaan vihdoin taskussa!

Uusi passi käsissä

 Viime viikon maanantaina 20.3. tuli käytyä poliisilaitoksella laittamassa passihakemus sisälle ja tänään keskiviikkona 29.3. uusi passi saapui, että sai käydä postista hakemassa. Heti passin saapumisen jälkeen suuntana olikin Australian immin sivut ja laittaa viisumi hakemus menemään. Suomen kansalaisuudella working holidays viisuminumero 417. Viisumin hakeminen oli hyvin yksinkertaista ja tulenkin julkaisemaan viisumin hausta pitemmän postauksen, koska itseä sen hakeminen jännitti todella paljon.

Hämmästyin ihan valtavasti kuinka nopeaa oma viisumini myönnettiin. Oma viisumini myönnettiin käytännössä samalla minuutilla automaattisesti, kun laitoin hakemuksen eteenpäin. Tästä syystä en meinannut edes ymmärtää, että viisumi saapui jo sähköpostiin. Nimittäin sähköpostiin tuli vahvistus hakemuksen vastaanottamisesta klo 19.34 ja samalla minuutilla tuli toinen sähköposti, missä oli myönnetty viisumi. 

Australiaan lähtö on ollut pitkään haaveena ja unelmana, ja viisumin saapuminen "Myönnetty" merkinnällä teki asiasta vihdoin todellista. Viisumin saapuminen herkistytti niin paljon, että onnen ja ilon kyyneleitä piti pyyhkiä poskilta. Itken helposti, mutta olin silti yllättynyt kuinka vahvan tunteenpurkauksen viisumin vastaanottaminen sai aikaan. 

Seuraavaksi pitääkin töissä keskustella, että milloin olisin jäämässä pois, että työnantaja osaa varautua pois jäämiseen. Tarkoitus on toki lähteä vasta elokuussa, että siihen on vielä yli neljä kuukautta aikaa. Työsopimuksen mukaan irtisanomisaika on 2 viikkoa, mutta viihdyn nykyisessä työpaikassani ja toiveena on Suomeen paluun jälkeen päästä takaisin samaan työpaikkaan, niin mieluummin olen ajoissa asiasta kertomassa työnantajalle.

Säästäminen on tällä hetkellä hyvällä mallilla, mutta nyt saa sitä alkaa tehostamaan vielä entisestään. Hankintoja reissua varten tulee tietenkin tehtyä, niin tulen niitä varmaan täällä esittelemään. Ja ennen kuin Australiaan ehdin lähtemään, niin heinäkuussa on luvassa reissu Pariisiin Lollapalooza-festivaaleille. Stray Kids ja Lindsey Stirling ovat se syy, miksi jaksan Suomesta saakka matkustaa Ranskaan live-musiikista nauttiakseen. 

Paljon on siis kaikkea luvassa, tervetuloa seuraamaan matkaa kohti Australiaa!

1939 päivää myöhemmin

 1939 päivää tarkoittaa käytännössä 5 vuotta 3 kuukautta ja 23 päivää. Näin kauan on kulunut siitä, kun aloitin tämän blogin joulukuussa 2017 postauksella "I have a dream - working holiday in Australia". Käytännössä unelman heräämisestä on vielä vuosi enemmän, koska olen luonut youtube-kanavani syyskuussa 2016. Ei huolta, ei siellä ole vielä ensimmäistäkään videota esillä.

Nyt se on toteutumassa. Vuonna 2023! Enää en peräänny tai siirrä lähtöä!

Ensimmäisessa postauksessa puhuin, kuinka tavoitteena oli lähteä matkaan 2021. No ei tullut lähdettyä. Eikä tullut lähdettyä vielä 2022 vuonnakaan, mutta tänä vuonna se tapahtuu!

Maanantaina 20.3. kävin poliisilaitoksella ottamassa passikuvat valokuvauskopissa ja laitoin uuden passin hakemuksen vireille. Nykyisessä passissa olisi ollut vielä virtaa toukokuuhun 2024, mutta en tietenkään voi Australiaan lähteä passilla, mikä on vanhenemassa kesken kaiken. Seinäjoen poliisilaitoksella sijaitsee Speed Services passivalokuva automaatti, minkä käyttö on äärimmäisen helppoa ja kuvat saa huomattavasti halvemmalla kuin valokuvausliikkeeseen kävelemällä. 4 kappaleen kuva-arkki kustansi 10€ ja itse saa valita kuvat, mihin on tyytyväinen. 

Olen ainakin itse ollut paljon tyytyväisempi automaatissa otettuihin kuviin tai pikemminkin omaan ilmeeseeni kuvissa vs ammattilaisen ottama kuva. Toki itsellä on tässä välissä ollut monia vuosia siitä, kun olen ammattilaisella käynyt mutta tällainen vahva muistijälki itsellä on. Teknisesti ammattilaiselta on saanut paremman kuvan, mutta ei ole ollut niin paljon vaihtoehtoja että minkä ilmeen passiin haluaakaan. Toki passikuvan vaatimukset eivät paljon vaihtoehtoja anna, mutta silti passikuva voi olla onnistunut tai sitten näyttää hirveältä - kelpuuttaen kuitenkin vaatimukset niin, että se päädytään painattamaan passiin. Tälläkin kertaa vaadittiin ehkä kymmenen kuvaa, ennen kuin olin tyytyväinen saamaani kuvaan.

Ensi viikolla passin pitäisi saapua ja ensi viikolla on luvassa vihdoin ja viimein viisumin haku! 30-vuotta on jo itsellä mittarissa, mutta mitään ongelmia ei pitäisi viisumin kanssa tulla, koska laitan hakemuksen menemään ennen kuin täytän 31-vuotta. Blogissa aion tietenkin jakaa kaiken, mitä viisumin hakemiseen tarvitaan, koska itseä se on jännittänyt kovasti vaikka pitäisi olla hyvin yksinkertainen operaatio.

Naurattaa jotenkin tällä hetkellä todella paljon ajatus Australiaan lähdöstä. Unelman syntymisestä on kulunut niin pitkän aikaa, että välillä olen miettinyt että ehkä en lähde ollenkaan Australiaan. Ehkä ei ollut tarkoitettu, että oikeasti lähden Australiaan. Nyt se on kuitenkin toteutumassa, vaikka toki lähtöpäivä tulee olemaan vasta syksyllä, sillä heinäkuussa on luvassa reissu Pariisiin. Stray Kids tulee esiintymään Pariisiin Lollapalooza festivaaleille ja kovin kauaa ei tullut asiaa mietittyä lähdenkö vaiko en. Isoin jännitys olikin, että saanko ostettua lipun, mutta onnistuin vaikka jonossa oli yli 8000 muuta ihmistä siinä vaiheessa kun liput tulivat myyntiin. Skz:n näkeminen livenä tulee kyllä varmasti olemaan yksi tämän vuoden kohokohdista. Tiedän sen jo nyt, koska kaikki konserttivideot, mitä olen kiertueelta nähnyt niin osoittaa kuinka taitavia esiintyjiä he ovat. En malta odottaa!

Ensimmäinen kerta ulkomailla yksin - Lontoo

4 päivää ja 3 yötä Lontoossa ja siinä ajassa ehti näkemään monenlaista!

Samalla tuli koettua monta ensimmäistä kertaa:
- yksin matkustaminen
- vieraan valuutan käyttäminen
- lentokoneella lentäminen
- hostellissa yöpyminen
- pelkillä käsimatkatavaroilla matkustaminen
- metrolla kulkeminen
- ja todennäköisesti muutakin

Lähtöä edeltävinä päivinä jännitti todella paljon, että selviänkö omalla englannin kielen taidollani. Oonko tarpeeksi fiksu, että en tule ryöstetyksi  ja ylipäätään selviänkö yksin matkustamisesta.

Lento Helsinki-Lontoo, Gatwick lähti niin aikaisin aamulla, että ensimmäisellä junalla ei olisi kerennyt hyvissä ajoin kentälle, joten suuntasin kentälle illan viimeisellä junalla. Käytännössä tämä tarkoitti, että saavuin lentokentälle puolen yön aikoihin ja lentoa sai odotella useamman tunnin. Tämän ajan käytin tutustumalla lentokenttään ja törmättyäni Kainuu loungeen, päädyin sinne joukon jatkoksi ottamaan nokosia.

Kellon laitoin herättämään, että en varmasti myöhästy lennolta ja yllättävän hyvin sai torkuttua loungessa menemään. Koneeseen meno jännitti jonkin verran, koska olin liikenteessä pelkästään käsimatkatavaroilla. Mukana siis Osprey Daylite Plur 20l reppu ja Osprey Flappjill mini 9l olkalaukku. Kooltaan mahtuivat tottakai käsimatkatavaroihin, mutta silti paino oli enemmän kuin sallittu 10kg. Elektroniikka kun painaa.. Mitään ei kuitenkaan tavaroistani mainittu ja sain astella suoraan koneeseen.

Lentokoneen nousu jännitti aika paljon, mutta mitään pahoinvointia ei itselle tullut, vaikka jonkinmoinen muljahdus mahanpohjalla tuntui. Yön valvominen veroitti kuitenkin nopeaa omaa energiaa ja pian uni veikin voiton. Uni maittoi itseasiassa niin hyvin, että henkilökunta tuli herättämään kun laskeutuminen alkoi.

Siinä sitten oltiin Gatwickin lentokentällä ja olihan siellä vilskettä! Turvatarkastukset ja kaikki muu sujui kuitenkin todella nopeaa, koska kyseessä oli EU-alueen sisällä tapahtunut lento. Tämän jälkeen sitten piti suunnata ostamaan junalippu kohti Victoria Stationia ja onnistuihan se tönköllä englannilla. Tästä seuraava haaste oli oikean raiteen löytäminen kun raiteita oli ainakin se kymmenen. Kysyvä ei kuitenkaan tieltä eksy ja kysymällä pääsinkin oikealle raiteelle.

Majoituin Wombat's hostellissa ja hostellin sivuilla luki, että Victoria Stationilta olisi hostellille kohtuullisen lyhyt kävelymatka. Ja olisi ollutkin jos en olisi koko ajan ymmärtänyt ohjeita väärin, kun en nyt älypuhelimen karttaa viittinyt koko ajan tuijottaa. Kuuntelin siis kuulokkeiden kautta navigaattoria ja onnistuin aina kääntymään joko liian aikaisin tai väärästä kohtaan. Hostellin löytämisessä meni siis oma aikansa.. Lopulta kuitenkin löytyi ja hostelli oli kyllä ihan niin kiva kuin miltä oli kuvissa näyttänyt. Sisäänkirjautuessa toivotettiin iloisesti tervetulleeksi ja kaupan päälle sai ilmaisen drinkkilipun hostellin omaan baariin. Tämän jälkeen henkilökunta näytti paikat ja itsellä kävi iso tuuri, kun sain alasängyn! Hostelli tarjosi myös mukavan kokoiset lukolliset kaapit, mihin mahtui ainakin itselläni kaikki matkatavarat.

Ensimmäisenä iltana ei pahemmin energiaa riittänyt suurelle kaupunkikierrokselle, joten suurimmaksi osaksi ilta tuli vietettyä hostellin ympäristöön tutustuessa ja syömässä käymällä.

Toinen päivä olikin sitten toimintaa täynnä. Aamulla kello herättämään tarpeeksi ajoissa ja sitten kävellen kohti Sky Gardenia. Sky Gardenille oli hostellilta noin kilometrin matka, mikä sujui todella nopeaa arkkitehtuuria ihaillessa ja katsellessa paikkoja. Sky Garden on tosiaan 155m korkea rakennus, joka on ilmainen. Lippuja on tarjolla rajallinen määrä ja lipun nappaaminen voi olla haastavaa, koska liput laitetaan tarjolle aina viikko kerrallaan. Itselleni kuitenkin onnistuin varaamaan lipun ja olihan se hieno paikka! Sky Gardenista on 360 asteinen panoraamanäkymä ympäri Lontoota ja sieltä pystyikin bongaamaan useimmat Lontoon nähtävyyksistä. Sky Gardenissa on tosiaan nimensä mukaisesti puutarhaa ja lisäksi kahvio mistä pystyy juotavaa & syötävää ostamaan.

Sky Gardenissa saa lipun mukaan virallisesti vierailla tunnin ajan, mutta ei kukaan ole siellä kellottamassa kuka viettää minkäkin aikaa siellä. Aikataulutuksella pyritään vain rytmittämään ihmisten saapumista, jotta tila ei olisi missään vaiheessa aivan tupaten täynnä. Oma visiitti kesti noin 1,5 tuntia kun intouduin nauttimaan rauhassa aamupalan maisemia ihastellessa.

Tämän jälkeen metron ottaminen ja suuntana Lontoon vilkkain ostoskatu Oxford Street. Oxford Streetillä halusin päästä käymään Lontoon isoimmassa Lush -liikkeessä. Lush on brändinä kiinnostanut itseäni jo pitkään, joten olin aivan onnessani kun vihdoin ja viimein pääsin liikkeeseen. Kolme kerrosta tuoksuteltavaa ja toinen toistaan kiinnostavampia tuotteita. Asiakaspalvelu oli myös 10+ ja sain todella monesta tuotteesta demon, että miten tuote toimii ja mitä hyötyjä siitä on. Pari tuntia myöhemmin kävelin liikkeestä ulos noin 150 euron kantamukset mukana. Tuli ostettua muutama kylpypommi, kylpyvaahtoja, suihkugeeli, kiinteä shampoo- ja hoitoainepala, kiinteä hajuvesi Dirty tuoksulla ja mitäköhän vielä. Olisin halunnut ostaa vielä vaikka kuinka monta tuotetta, mutta jonkinlainen järki piti yrittää säilyttää.

Primark ostoskeskukseen oli pakko myös päästä pyörähtämään, kun sitä oli niin paljon kehuttu. Varsinkin Harry Potter osastoa! Primark tuli kierrettyä kokonaan, mutta varsin pienellä ostosmäärällä tuli lähdettyä pois. Jos et siis tiennyt, niin Primark on yksi suurimmista halpakaupoista Lontoossa. Ostoslistalle päätyi siskon lapsille tuliaisena Harry Potter t-paita, söpö reppu ja itselle Harry Potter ja  London kangaskassit. Primarkissa oli kyllä tuotteita vaikka kuinka paljon ja HP osastolla meinasin innostua ostamaan enemmänki, kunnes rupesin miettimään tarvitsenko kyseisiä tuotteita oikeasti. Päädyin kieltävään vastaukseen.

Oxford streetiltä en muita itseä kiinnostavia kauppoja löytänytkään, joten seuraavaksi siirryin Covent Gardeniin missä on paljon ihastuttavia pieniä puoteja. Covent Garden on myös suosittu paikka katuesiintyjille kuten koomikoille ja soittajille, joten siellä pääsi ihastelemaan näitä katuesiintymisiä vaikka kuinka. Erinomaisia esiintyjiä, joten pienet summat kävin viemässä palkkioksi. Covent Gardenista löysin myös aivan ihanan tee-kaupan, josta ostin ehkä parasta teetä, mitä oon koskaan maistanut. Oli kyllä myös todennäköisesti arvokkainta teetä, mitä olen koskaan ostanut.

Pakatessani tavaroita mukaan, pidin varavirtalähdettä yhtenä tärkeimpänä esineenä. Amatöörivirhe tuli kuitenkin tehtyä ja jätin sen vahingossa hostellille. Päivän kuluessa ja Covent Gardenissa ollessa aloin huomaamaan, että kello alkoi jo olla yli seitsemän illalla. Aloin siis suunnistamaan kohti bussipysäkkiä, jotta voisin ottaa bussin takaisin kohti hostellia. Tässä vaiheessa omat suuntavaistot olivat tietenkin jo ihan hukassa ja ensin hyppäsin bussiin, joka lähti väärään suuntaan siitä, mihin itse olin suuntaamassa. Hienosti kun osasin lukea pysäkkien tauluja.. Tässä vaiheessa akkua jäljellä ehkä 20% ja hostellille päästäkseni tarvitsen bussin vaihdon, koska suoraa linjaa ei ole. Enkä tietenkään osaa suunnistaa ilman google mapsia, joka koko ajan kertoo montako pysäkkiä on jäljellä ennen pois jäämistä. Jokainen myös tietää, kuinka hyvin navigaattorin käyttö syö akkua.. Jännitystä ilmassa ja soimaan itseäni todella paljon typeryydestä. Pääsen kuitenkin oikeaan bussiin ja saan vaihdettua bussin seuraavaan. Akkua riittää vielä siihenkin saakka, että pääsen omalta pysäkiltäni pois ja enää on jäljellä noin kymmenen minuutin kävely hostellille. Tai se olisi kymmenen minuuttia jos ei eksy matkalla. Akkua enää jäljellä 10% ja katuvaloista huolimatta alkaa olla varsin pimeää. Yritän kävellä mahdollisimman nopeaa ja seurailla ympäristöä, josko tunnistaisin edes jotain maamerkkejä aikaisemmilta kävelyreissuiltani hostellin ympärillä. En tunnista mitään paikkoja ja akku hupenee hupenemistaan. Lopulta käännyn viimeiselle kadulle ja vihdoin tunnistan missä olen. Turvallisesti perillä, mutta aivan liian lähelle päästiin virran loppumista. Hostellin ovista sisään kävellessä akkua oli ruhtinaaliset 3% jäljellä.

Kolmantena päivänä oli luvassa Natural history museum, mikä on kyllä näkemisen arvoinen. Itselle kuitenkin iski reissaajan pahin painajainen - vatsatauti. Ei ollut mukavaa, ei naurattanut. Olo oli heikko eikä reissaamisesta oikein pystynyt nauttimaan. Natural history museum tuli kierrettyä ennätysvauhtiin ja sen jälkeen suuntasin hostelliin parantelemaan oloani. Hostellissa tuli maattua useampi tunti sängyn pohjalla, kunnes lääkkeet rupesivat vaikuttamaan ja oma olo koheni huomattavasti. Voisi siis sanoa, että pääsin aika pienellä, kun vaiva ei kestänyt montaa päivää.

Illalla olo oli kohentunut sen verran, että päädyin lähtemään huonetovereideni kanssa hostellin omaan baariin. Siinä tuli sitten juteltua ja vaihdettua ajatuksia, sekä pelattua jättimäistä versiota jengasta. Oli niin hauskaa ja rentoa, että monesti tuli mietittyä miksi en Suomessa pysty olemaan yhtä avoin ja sosiaalinen suomalaisten kanssa?

Viimeisenä päivänä suuntasin Brick lanelle ihailemaan katutaidetta. Aamulla oli todella hiljaista ja sain käytännössä yksin kävellä edes takaisin tyhjiä katuja pitkin. Ihan käsittämättömän upeaa katutaidetta tuli nähtyä vaikka ja kuinka paljon. Kävelin katuja pitkin seuraillen upeita katutaideteoksia kunnes vahingossa eksyin  Nomadic community gardeniin. En ollut koskaan aikaisemmin kyseisestä paikasta kuullut, mutta oli ehdottomasti vierailun arvoinen. Kyseessä siis eräänlainen puutarha missä oli esillä erilaisia katutaideteoksia, ei pelkästään maalauksia mutta myös eri materiaaleista tehtyjä veistoksia. Siellä pyörimiseen sain yllättävän paljon kulutettua aikaa, vaikka kyseessä on kohtuullisen pieni alue.

Kaiken taiteen ihailun jälkeen luvassa oli paluu hostellille, missä nappasin matkalaukkuvarastosta oman reppuni ja suuntasin bussipysäkille mikä johdatti juna-asemalle. Juna-asemalta sitten juna lentokentälle, missä turvatarkastus sujui hujauksessa. Lento onnistui myös ilman mitään esteitä, mutta lento itsessään saapui niin myöhään Suomeen, että jouduin viettämään yön Helsinki-Vantaan lentokentällä. Budjettimatkailua parhaimmillaan..

No eihän siellä lentokentällä pahemmin unta saanut, mutta vähän tuli torkuttua penkillä makoillen, kunnes lopulta joskus viiden jälkeen juna lähti ja pääsi aloittamaan viimeisen pätkän kotimatkasta. Lopulta takaisin kotiin päästyä tuli loppupäivä vietettyäkin vain nukkuen ja palautuen.

Lontoon reissuun lähenee - viikon päästä lähtö!

Vaikea uskoa, että siitä on kulunut kaksi kuukautta siitä, kun uskaltauduin ostamaan kauan haaveilemani lentoliput Lontooseen. Viikon päästä jo kävelen Lontoon kaduilla!! Ja omat aivot eivät meinaa vain käsittää tätä tietoa. Lentolippujen varaamisen jälkeen latasin puhelimeen sovelluksen, joka laskee jäljellä olevia päiviä reissuun ja vaikka sovellus näyttää 7 päivää, ei aivot sitä meinaa käsittää.

Ylläolevan kuvan mukaisesti ensi viikolla mottona todennäköisesti on Lost in London. Onneksi oma suuntavaisto ja maamerkkien painaminen muistiin kehittyi huomattavasti työskennellessäni suoramyynnin parissa ja ajellessani pitkin maakuntaa ympäri ämpäri. Uskon tästä taidosta olevan paljon hyötyä suunnistamisessa tai toivon ainakin.

Viikko reissun alkuun, mutta silti omat suunnitelmat ovat aikalailla auki. Ystävien ja tuttujen kysyessä, mitä oikein aion tehdä Lontoossa niin vastauksena on oikeastaan ympäripyöreä "en tiedä vielä". En halua suunnitella reissua liiaksi, koska haluan pitää vaihtoehdot avoimena ja tiedän nauttivani paljon jo siitä, että saan vain kävellä ympäriinsä ja valokuvata kaikkea kiinnostavaa. Ylipäätään päästä tutustumaan uuteen kulttuuriin on itselle iso juttu.

Muutamia suunnitelmia kuitenkin olen tehnyt, jotta tiedän vähän mitä haluan tehdä. Sky Gardeniin on ilmaislippu varattuna, jotta pääsen ihastelemaan maisemia ilmaiseksi 155 metrin korkeudelta. Museoista ainoastaan Natural history museum ja British museum, vaikka Lontoosta löytyy paljon muitakin hienoja museoita. Odotan paljon myös Lush-myymälässä shoppailua. Lush on merkkinä kiinnostanut todella kauan, mutta Suomessa ainoat liikkeet löytyvät Helsingistä ja sinne ei pahemmin ole kulkua.

Reissu on todella lähellä, mutta en silti jotenkin osaa vielä edes kuvitella olevani pian Lontoossa. Kokemassa ihan erilaista maisemaa, tunnelmaa, hajua, ääntä, käytännössä kaikkea.

Lentoliput ostettuna - Lontooseen!

Kyllä. Päätin repäistä ja ostaa lentoliput Lontooseen. Luvassa on Lontoon tutkimista kolmen yön ja neljän päivän verran. Yksin.

Olen aina halunnut päästä käymään Lontoossa, ja en osaa edes oikein kuvailla, mistä tämä halu on syntynyt. Rakkaudestani britti-aksenttia kohtaan? :D Viimeisen vuoden verran olen tehnyt vain töitä, ilman lomaa, joten ajatus pienestä irtiotosta on pyörinyt mielessä. Muutamia päiviä tuli vähän tutkittua lentojen hintoja sekä millaista budjettia tuollaiselle reissulle tarvitsee, ennenkuin otin asian puheeksi pomon kanssa, että saanko edes vapaata. Lomapäiviä kun ei oikein ole kertynyt, kun töissä olen ollut vasta pari kuukautta. Pomo antoi kuitenkin heti vihreää valoa, joten pakkohan niitä lentoja oli ruveta tosissaan tutkimaan.

Samana päivänä löytyi lennot halvalla, pakkohan siihen oli tarttua. Lennot etsin erikseen Skycannerista, menolippu Helsinki-Lontoo kustanti 44,90€ ja paluulippu Lontoo-Helsinki 65,38€. Lentoyhtiönä Norwegian, lippuihin sisältyy pelkät käsimatkatavarat ja saamani istumapaikka tulee olemaan yllätys. En siis ollut valmis maksamaan paikan valinnasta.
Ostin samaan saumaan edestakaiset junaliput Seinäjoki-Helsinki-Seinäjoki hintaan 35,60€.

Nyt pitäisi pikku hiljaa alkaa googlettelemaan sopivia hostelleja, mihin mennä yöpymään, koska hotellit on aivan liian kalliita omalle budjetille! Luvassa ensimmäinen kerta yksin ulkomailla, ensimmäinen yö hostellissa ja kaikessa matkustamisessa ylipäätään olen noviisi. Aiempaa matkustuskokemusta on yhden viikonlopun verran Virossa ja Latviassa. Toisaalta ajattelin, että tämä voisi kätevä tapa kokeilla, että onko itsellä taitoja selviytyä isossa maailmassa ennen kuin oikeasti hyppään lentokoneeseen ja muutan pariksi vuodeksi maailman toiselle puolelle. :)

Lähdössä olen tosiaan syyskuussa, joten luvassa on sitä ennen kertomuksia valmistautumisesta matkaan sekä tietenkin budjetin koostamista matkaa varten. :) Nyt alkaakin armoton säästäminen matkaa varten!